Ihanan fiksu koira!

Hirvikärpäsiä ja murkun sekoilua

Mä VIHAAN VIHAAN VIHAAN noita hirvikärpäsiä! Oltiin perjantaina Inton ja Minnan kanssa Mäntäsälässä harjoittelemassa hakua sellaisella suoaukeella, jossa jäljistä päätellen hirvet kulkevat myös paljon. Alkuun tuntui, ettei siellä juurikaan niitä ole, mutta sitten niitä alkoikin olla jo joka paikassa, niin Kapussa kuin meikäläisessä.

Ne on kuin lämpöhakuisia ohjuksia, onneksi ei ollut lainkaan lämmintä perjantaina ;) Oli tosi kuuma, joten mulla oli niska täysi näitä ällöttäviä otuksia. Niskan hiusrajaankin, kun laittoi sormet ei saanut sormia päänahkaan, niin paljon niitä oli niskavilloissa. Aika paljon niitä sai nypittyä ihan heti pois, loput häiritsi ajomatkaa kotiin. Oli ihan kauheaa ajaa, kun joka paikassa möngersi joku. Kotona heti kylppäriin puistelee vaatteet ja siinä sitä olikin hommaa! Housuissa oli muutama, puserossa, liiveissä, kengissä, repussa... Mä ajattelin olevani näppärä tyttö ja huuhdoin niitä sitä mukaan joko lattia kaivoon tai lavuaariin. Jonkin aikaa mulla siinä vesi valui, et varmasti huuhtoutuu, niin eikö mitä! Ne siperian sissit ryömii takaisin!!! Sit mulla meni hermo, eikun raidia kehiin, joka onneksi tappaa talossa ja puutarhassa =DD Sillä sitten tarkkoja iskuja, johan rupesi kuolemaan!

Kapusta löytyi vielä illalla hännänjuuresta ja pepun päältä kolme kärpästä. Yksi oli nähtävästi imenyt verta, oli kunnon verestävä paukama tullut.

Ei tullut juuri nukuttua kunnolla, kokoajan oli tunne, et jotain on iholla. Ne on ihan sairaan ärsyttäviä!!!

Hirvikärpänen (Lipoptena cervi)

Vähän infoa näistä yökötyksistä:

Kohdatessaan ihmisen hirvikärpänen yleensä erehtyy luulemaan tätä isäntäeläimekseen, koska se suunnistaa lähinnä lämpöaistinsa avulla suureen lämpimään kohteeseen toisin kuin esimerkiksi hyttynen, joka aistii hiilidioksidin uhrinsa hengityksestä. Lennettyään ihmisen vaatteille, iholle tai hiuksiin hirvikärpänen saattaa pudottaa siipensä. Hirvikärpäsen pistot voivat aiheuttaa tulehduksia ja ihottumaa allergikoille. Ihmisen veri tuntuu usein kelpaavan jollakin lailla hirvikärpäsen ravinnoksi, ja kärpänen on syksyisessä metsässä kiusallinen. Niitä vastaan ei ole olemassa karkotusmyrkkyä ja ne tunkeutuvat kapeimmastakin raosta vaatteiden sisään ja piiloutuvat vaatteiden taitoksiin ja saumoihin.

Paras keino suojautua kärpäsiltä on peittää kaikki lämpöä huokuvat ihon kohdat vaatetuksen ulkopuolella; kädet, kaulan seutu ja päälaki. Hirvikärpäsen irrottaminen hiuksista voi olla vaikea tehtävä. Sitä voi kuitenkin helpottaa käyttämällä tiheää "täikampaa". Hirvikärpäset eivät muni toukkia ihmisen hiuksiin, ehkäpä juuri sen takia että visiitti jää usein kovin lyhyeksi. Toistaiseksi hirvikärpästen levittämistä mahdollisista verisairauksista tiedetään hyvin vähän.

Rakenteeltaan hirvikärpänen on poikkeuksellisen vankkaa tekoa; kärpästä on mahdoton tappaa huitomalla tai lyömällä. Hirvikärpäseen eivät vaikuta edes monet hyönteismyrkyt. Yhtä aikaa sekä joustavan että kovan kitiinikuoren murskaaminen on sormienkin välissä vaikeaa.

Hirvikärpäset eivät tunnu selviävän kunnolla pakkasesta ilman isäntäeläintä ja tuuliset päivät haittaavat niiden lentämistä isäntäkohteeseen, hirvikärpäsen ollessa melko kömpelö lentäjä.

Treenit meni muuten mukavasti =) Oli kiva kuulla kokeneelta ohjaajalta miltä Kapun haku näytti ja hyvältä kuulma vaikutti =))
Teiniuhmaa taas ilmassa, luoksetulo tökki, kun loppuun tuli joku hyvä haju nokkaan. Nyt sitten taas pistetään poika tienaamaan kaikki ruuan murut, se on vaan tultava halusi tahi ei. Nälkä on raju pakote, mutta pienessä nälässä ruoka on tosi vahva vahviste luoksetulolle =)

Teini-ikä näkyi myös näyttelyssä. Oli tosi levoton, milloin hirvitti myyntikojujen liehuvat liput (oli erimallisia kuin yleensä) tai muuten vain oli "säikky" =) Jonkin asteinen "mörkö"-ikä taas nähtävästi menossa. Kapu oli ihan hassu, mutta niin oli hassu tuomarikin! Kapu syystä tai toisesta aristi sitä tuomaria tosi paljon. Alkuun antoi tutkia ihan hyvin, mut mikä lie aiheutti hämmennyksen ja sen jälkeen Kapu oli valmis lähtemään kehästä.
Juoksutukset meni hyvin, jonka jälkeen oli pikkaisen rauhallisempi ja malttoi seisoa ihan pienen hetken paikoillaan. Seisominen menee meillä yleensä hyvin, tänään näytti kuin ei olisi siitä koskaan kuulutkaan! No, saatiin kuitenkin ihan hyvä arvostelu ja EH.

Kolmaskerta toden sanoo

Viime viikko meni vesitöitä treenatessa, kilometrejäkin kertyi 580 yhteensä. Noutoja tohon kilometrimäärään saatiin peräti 8 kappaletta... ;) Mitäpä sitä ei tekisi koiransa eteen =)

Lauantaina vesikoe meni ihan ok. Kapu meni hyvin veteen, ui hetken ja kääntyi takaisin rantaan... Toisella lähetyksellä kaikki meni hienosti. Saatiin 4/5, vähän otti pannuun, kun oltiin lähdetty täysiä eli viittä pistettä hakemaan.

Mä sain jonkun pakkomielteen tosta viidestä pisteestä, niin eikun sunnuntaina uudestaan kärkölään =D Kolmas kerta toden sanoo eli saatiin täydet pisteet 5/5 !

Nyt voikin keskittyä noutoon ja maahanmenoon/pysähdyksiin.... Siinä sitä homma riittääkin =/

Koe alkaa..

Maanantaina oltiin Uudenmaan kanakoiraharrastajien leikkimielisessä toko-kokeessa nuorten luokassa. Siellä sijoituimme toiseksi! Osanottajia oli viisi. Hyvää harjoitusta allekirjoittaneelle, ekat tokokisat on nyt sit takana =)

Lauantaina mennään Hämeenlinnan Kv- näyttelyyn. Nyt mennäänkin nuorten luokkaan, saas nähdä kuin meitin käy =)

Vähän kuvia treeneistä fasun kanssa

Hakutreenit

Vai sieppari ruispellossa.... ;)

SERTI & VSP!

Hienosti meni näyttely tuomarinkylässä! Tuomarina oli Eeva Rautala. Lyhytkarvaisia oli yhdeksän, uroksia neljä ja narttuja viisi.

Kapu yleensä käyttäytyy näyttelyssä hyvin. Jostain syystä tuolla oli virtaa kuin pienessä kylässä, kauheata sohellusta ja pelleilyä, onneksi energisyys kääntyi voitoksi =D

Tässä muutama kuva näyttelystä:

Paras uros- kehä

Me saatiin VPS ja Pictan Castanet oli ROP!
Onneksi olkoon ja kiitos Taina kuvasta!

Kapu sai hyvästä menestyksestä uuden lelun, jonka on
osoittautunut tosi tosi mieluisaksi =D

Kunnossa =)

Etupää kunnossa ja pelittää hyvin! Jo oli aikakin, kurja mennä vain pientä remmilenkkiä. Varovaisen totuttelun jälkeen päästiin jo maanantaina tekemään kunnon parin tunnin metsälenkki. Oli ihana katsoa miten Kapu nautti juoksemisesta.
Ei saatu maanantaille hierojaa sittenkään, joten allekirjoittaneen piti ottaa lusikka kauniiseen käteen ja hieroa itse =D Kyllä sekin tuntui pojalle kelpaavan.

Tiistaina flyball-treenit meni tosi hyvin! Nyt Kapu osaa jo kolmen esteen takaa lähteä niin, että minä itse jään sen kolmannen esteen taakse seisomaan. Hyppii esteiden yli, käy painaa pallon, kääntyy ja hyppii takaisin! Hetkittäin tarvitsee tukea, et juoksen sivulla ja ohjaan, mut on selkeästi älynnyt mistä kana pissii =D
Me herätetään suurta hilpeyttä kentällä, muille palkkana toimii se tennispallo. Meille ratamonjuuret =D Vaikka mulla olisi mitä herkkua tai superkiva lelu, ei ole juuren voittanutta! Kapu tunnetaankin juuripoikana =D

Keskiviikkona oltiin kolmen tunnin metsälenkillä Sipoon korvessa ja hyvin jaksoi Kapu painaa. Välillä käytiin tekemässä vesitöitä, et jätkä vähän viilenee. Kyllä tempo muuttuikin uinnin jälkeen =)
Oltiin taas uudessa rannassa, pientä haistelua edelleen, mut huomattavasti reippaammin lähti hakemaan =) Tai sit Kapulla on oli vain niin turkasen kuuma =D Pääasia kuitenkin, et vauhtia alkaa olemaan.

Saatiin myös pari teeri tilannetta, tosi hienosti löysi ja seisoi =D Uskaltaa vähän paremmin lähteä metsäkokeisiin, kun edes vähän älyää mitä siellä tehdään =D

"Joo, tossa mä sen näin. Oli aikas mukavan kokoinen akkateeri,
no mitäpä minä, jytkäytin kunnon seisonnan..."

"Tossa mulla alkoi olla jo kuonon viiksikarvat väpäjää,
et tipu on lähellä" Kapu kommentoi jälkeenpäin

"Tai ainakin hetki sitten ollut....."

Ystävämme hirvikärpäset on saapunut myös. Minussa ei ollut yhtään, mut Ubassa minunkin puolesta =( Tai sit ne oli vaan niin viisaita kärpäsiä, et tiesivät etten minä ole hirvi, mut Uban kanssa oli selkeästi jotain pientä epäselvyyttä.... =DD

Huomenna tuomarinkylään näyttelyyn Eeva Rautalan arvosteltavaksi, saas nähdä kuin meitin käy =)

Tässä vähän tunnelmia männä viikolta...

Tullaan tullaan, senkin verenimijä!

No mitä se NYT haluu!?!!??

Jaa... TAAS tätä.... EVVK!!!!

Noutoa edelleen

NOUDA!

Mihin se nyt menikään....

Uudelleen neuvottelu työtehtävästä =)

Emmä näe sitä! Usko jo!

Löytyihän se, anna olla kuitenkin
viimoinen kerta kun heität frisbeen järveen....
Ei meinaan näy kovin hyvin... =)

Pusu huulet suukon saavat.. =)

Loppuverryttely

Nyt maistuu sorsa!

Vihdoin ja viimein nouto sorsalla onnistuu! Nyt ottaa reippaasti ja kunnolla suuhun. Kantaa hyvin, eikä leuat ei käy yhtään =)
Rankka koulu reppanalle, ei tullut enää yhtään sapuskaa, jos ei lintu tullut noutamalla ja luovuttamalla istuen mulle. No, nälkä porsaan kotiin ajaa ;) Yritti ensin vaikka mitä, mut sit otti kunnolla suuhun toi ja`VOLA iso kuppi ruokaa ilmesty nokan eteen =D
Nyt kun otan sorsan esiin, on tosi täpinöissä, eikä tarvitse sitä kipollista ruokaa motivaattoriksi. Reipas vauhti pysyy koko suorituksen ajan.
Iso kivi vierähti sydämeltä meikäläiseltä, meinaan jos noutaa sorsan noin hyvin, on kuitenkin jostain syystä "inha" lintu, niin sithän se kaiken järjen mukaan pitäisi noutaa kaikki muutkin linnut!

Pidätyskuva rekisteriin,

kuvassa myös "uhri" Anas platyrhynchos eli Sinisorsa alias Heinäsorsa

Ollaan muutenkin kehitetty noutamista kaiken maailman leikeillä; tavaralähettinä olo, vie Uballe milloin mitäkin toiseen huoneeseen esim 1,5l limsapullon tai mulle mitä nyt satutaan keksimään.
Kaupasta kun tullaan, saa kantaa autosta kotiin asti jonkun tavaran. Viimeksi kantoi kenkälaatikkoa, hyvä et meni leuat ympäri, mut tosi reippaasti kantoi raput ylös asti.
Milloin tarvitsee etsiä ja tuoda kenkää, avaimia, kännykkää jne. tai muuten vain avuksi, kun itse ei jaksa noukkia... ;) Näitten "tehtävien" jälkeen on tosi iloinen poika! Erityisesti pysyy kuulolla hyvin, jos vaikka sattuisi pientä hommaa irtoamaan. Näillä tehtävillä saadaan hyvin kanssa väsytettyä, kunnon aivovoimistelua =D

Meillä on taas pientä harmia, ontumista oikeassa etusessa. Melko varmasti on ihan lihasperäistä, kaularangan alaosa ja rintarangan yläosa voi olla aikas tukossa. Se alue menee jumiin helposti, etenkin kun rymistelee tuhatta ja sataa pitkin maita ja mantuja. Säät on kanssa varmaan lisännyt jumia, aamu- ja iltalenkin jälkeen ei ole jäänyt ehkä tarpeeksi aikaa lihasten palautumiseen. Päivällä kun ei ole voinut juuri lainkaan liikkua, ollut niin mahdottoman kuuma =D No, nyt sit ollaan taas levätty ja menty ihan remmilenkkiä.
Maanantaina Lotta tulee hieromaan Kapun ja perjantaina mennään käymään vielä fyssarin tykönä. Pitäisi saada jalka kuntoon, et saadaan tehtyä maksimikestävyys harjoitteita, et jaksaa syksyllä juosta =D